Migreeni

Mikä on migreeni ja kuinka kauan se kestää?

Migreeni on vakava päänsärky, joka voi kestää muutamasta tunnista kolmeen päivään. Kipu sijaitsee yleensä toisella puolella päätä ja voi olla sykkivää. Monet ihmiset kokevat myös pahoinvointia, oksentelua ja/tai herkkyyttä äänille ja valolle. Migreenistä kärsivät välttelevät fyysisesti vaativia päivittäisiä toimintoja, kuten portaiden kiipeämistä, koska ne pahentavat oireita.

Migreenin evoluutio

Iän myötä monet ihmiset näkevät jaksojen vähenemisen. Yleensä he myös oppivat hallitsemaan hyökkäyksiä paremmin, vähentäen niiden voimakkuutta. Kuitenkin migreeni aura ilman päänsärkyä yleensä yleisempää iän myötä.

Kansainvälinen päänsärkyjen luokitus

Migreenin luonnehtimiseksi vähintään 5 seuraavista kriteereistä on täytettävä:

• Päänsärky, joka kestää 4–72 tuntia, hoidettu tai ei.
• Päänsärkyllä ​​on vähintään kaksi seuraavista neljästä ominaisuudesta:
• Yksipuolinen sijainti, eli vain toisella puolella päätä
• Painikehahmo
• Kohtalainen tai korkea intensiteetti
• Päivittäisten toimintojen heikkeneminen tai taipumus välttää niitä
• Päänsäryn aikana esiintyy ainakin yksi seuraavista oireista:
• Pahoinvointi ja/tai oksentelu
• Valonarkuus ja fonofobia, eli herkkyys valolle ja äänille

Lähteet: Dhos.dk ja Sundhed.dk

Migreeni

Migreenit ovat hyvin yleisiä: niiden arvioidaan koskettavan noin miljardia ihmistä maailmanlaajuisesti.

Se on myös joukossa seitsemänneksi maailman vammaisimpia sairauksia.

Migreenin oireet

Miten migreeni ilmenee?
Migreeniä on erilaisia, mutta joitain tyypillisiä oireita ilmaantuu usein uudelleen:

• Päänsärky vain toisella puolella, vaikka se voi koskea molempia puolia
• pistävä kipu
• Fyysisen toiminnan heikkeneminen
• Toistuva pahoinvointi tai oksentelu
• Mahdollinen herkkyys äänille ja valolle

Jotkut ihmiset kärsivät migreenistä, jossa on aura. Aura voi sisältää näköhäiriöitä, kuten vilkkuvia tai välkkyviä kuvia, jotka ilmestyvät ennen kivun alkamista.

Erityyppiset migreenit

On olemassa erilaisia ​​migreenityyppejä, jotka on lueteltu alla:

​Kaksi yleisintä ovat:

• Migreeni ilman auraa
• Migreeni auralla

Siellä on myös:

• Migreeniaura ilman päänsärkyä, jota kutsutaan myös hiljaiseksi migreeniksi
• Hemipleginen migreeni
• Silmän tai verkkokalvon migreeni
• krooninen migreeni
• vestibulaarinen migreeni
• Hormonaalinen migreeni

Päänsärky retkahdusvamman jälkeen

Päänsärky ja niskakipu ovat tavallisia retkahdusvamman jälkeen. Oireiden kesto vaihtelee, eikä yksittäiselle henkilölle pidä luvata toipumista tietyn prosenttiluvun tai aikarajan perusteella.

Trauman jälkeinen päänsärky voi muistuttaa migreeniä tai jännityspäänsärkyä, mutta diagnoosi perustuu oirekuvaan ja kliiniseen arvioon. Paheneva voimakas päänsärky, toistuva oksentelu, sekavuus, kouristus, poikkeava uneliaisuus, heikkous tai puhevaikeus vaatii kiireellisen arvion; hätätilanteessa soita 112.

Mitkä ovat migreenin syyt?

Miksi kärsit migreenistä?

Tiede ei ole tunnistanut yhtä erityistä syytä, mutta uskotaan, että useita tekijöitä voi vaikuttaa sen ulkonäköön.

Hyökkäyksen aikana aivojen verisuonten koko muuttuu ja laajenee.

Nämä suonet sisältävät hermosäikeitä, jotka välittävät kipua ja reagoivat laajentumiseen lähettämällä kipusignaaleja aivoihin.

Nykytiedon mukaan migreenin aikana aivot ja ympäröivät aivokalvot näyttävät olevan yliherkkiä laajentuneiden verisuonten hermosäikeistä tuleville signaaleille. Lisääntynyt kipuherkkyys keskushermostossa liittyy aivoista tulevaan kemialliseen signaaliin, neuropeptidiin, jota kutsutaan kalsitoniinigeeniin liittyväksi peptidiksi tai CGRP:ksi. CGRP:tä vastaan ​​on kehitetty vasta-aineita, jotka vaikuttavat migreenikipuun keskeyttää tämän prosessin.

Migreeniä pidetään neurovaskulaarisena sairautena, jossa kolmoissuonijärjestelmä aktivoituu: aivokalvot, suuret verisuonet ja kolmoishermo, V-kallohermo, osallistuvat kivuliaan ja patologiseen tilaan.

Jotkut ihmiset näyttävät olevan geneettisesti alttiimpia tietyille laukaisimille. Esimerkiksi migreenit voivat johtua kuukautiskiertoon liittyvistä hormonaalisista muutoksista; Toisilla ihmisillä hyökkäykset laukaisevat unen puute, stressi tai alkoholi.

Ovatko migreenit vaarallisia?

Migreeni ei ole vaarallista eivätkä aiheuta aivovaurioita, mutta ne voivat heikentää merkittävästi elämänlaatuasi. On kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota mahdollisiin oireiden muutoksiin, joita ei pidä sekoittaa muihin vakaviin sairauksiin.

Jotkut migreenin oireet voivat olla samanlaisia ​​kuin vakavissa sairauksissa, kuten kasvaimissa, veritulpissa tai aivoverenvuodoissa.

Ota siksi yhteyttä lääkäriin, jos huomaat jonkin seuraavista merkeistä:

Onko migreeni muuttanut ominaisuuksiaan?

• Tuleeko päänsärky yhtäkkiä vai onko sen kuvio muuttunut?
• Persoonallisuus muuttuu
• Merkkejä kohonneesta paineesta kallossa, kuten näkömuutokset ja aamuinen päänsärky, jotka ovat pahempia painoja nostettaessa
• Akuutti ja erittäin voimakas päänsärky
• Kipu on pahentunut viime viikkoina
• Päänsäryn esiintyminen ihmisillä, joilla on kasvain

Migreeni ja uni

Sekä liian vähän että liian paljon nukkuminen voivat aiheuttaa päänsärkyä. Jotkut tutkimukset osoittavat myös yhteyden unihäiriöiden ja migreenin välillä. Unihäiriön yhteydessä unen laadun parantaminen voi vähentää kohtausten voimakkuutta ja tiheyttä.

Tarkka syy on epäselvä: migreenit voivat laukaista unihäiriöt, mutta ne voivat myös aiheuttaa niitä. Tutkimukset viittaavat siihen, että jotkin hermoston osat ja siihen liittyvät välittäjäaineet ovat osallisia migreeniin ja ovat samalla välttämättömiä normaalin unen säätelylle.

Arviointi ja diagnoosi: kärsinkö migreenistä?

​Kansainvälisen päänsärkyhäiriöiden luokituksen ja tanskalaisen sundhed.dk-portaalin mukaan diagnoosi perustuu seuraaviin elementteihin:

​On täytynyt tapahtua vähintään 5 hyökkäystä, jotka täyttävät nämä kriteerit:

• Päänsärkykohtaukset, jotka kestävät 4–72 tuntia, hoidettuna tai hoitamattomana.
• Kivulla on vähintään kaksi seuraavista neljästä ominaisuudesta:
  • Yksipuolinen sijainti, eli vain toisella puolella päätä
  • Painikehahmo
  • Kohtalainen tai korkea intensiteetti
  • Tavanomaisten toimintojen heikkeneminen tai taipumus välttää niitä

Päänsäryn aikana esiintyy vähintään yksi seuraavista kahdesta oireesta:

• Pahoinvointi ja/tai oksentelu
• Valonarkuus ja fonofobia, eli herkkyys valolle ja äänille

Päänsärkypäiväkirja on tärkeä osa diagnoosiprosessia. Sen avulla terveydenhuollon ammattilainen ja potilas voivat arvioida, onko kyseessä jännityspäänsärky vai migreeni ja onko syytä epäillä lääkkeiden aiheuttamaa päänsärkyä.

Diagnoosin aikana lääkäri tarkistaa myös, etteivät oireet ole riippuvaisia ​​muista asiaan liittyvistä patologioista.

Lähteet: Dhos.dk, Sundhed.dk, Neuro.dk

Migreeni ja stressi

Stressi on psyykkinen ja emotionaalinen taakka, joka kehittyy, kun ihminen ei kykene vastaamaan ympäröivän ympäristön odotuksiin ja vaatimuksiin. Sillä on usein myös fyysisiä seurauksia.

Stressin aikana keho on hereillä, sympaattinen aktiivisuus lisääntyy ja taistele tai pakene. Jos altistus on pitkittynyt, kortisolia, stressihormonia, vapautuu.

Lyhytaikainen stressi, jossa vapautuu adrenaliinia ja norepinefriiniä, tekee kehosta reaktiivisemman ja lisää suorituskykyä. Pitkittynyt stressi sen sijaan kuluttaa kehoa ja heikentää suorituskykyä: ajan mittaan ylläpidetty korkea kortisolitaso heikentää immuunijärjestelmää ja estää optimaalisen levon, palautumisen ja jälleenrakentamisen.

​Useat mekanismit vaikuttavat stressin, migreenin ja päänsäryn välillä:

• Stressi yleensä lisää lihasjännitystä taistele tai pakene -vasteen kautta. Tämä voi aiheuttaa jännityspäänsärkyä, joka puolestaan ​​voi laukaista migreenin.
• Stressi aktivoi fysiologisia prosesseja, jotka voivat pahentaa päänsärkyjen kestoa, tiheyttä ja voimakkuutta.
• Pelkkä stressi voi laukaista migreenin.
• Useimmissa tapauksissa stressi vaikuttaa negatiivisesti uneen ja tämä voi edistää migreeniä.

Stressistä puhuminen on tärkeää: se voi itse asiassa laukaista migreenin ja päänsäryn, mutta itse päänsärky voi myös muodostua stressitekijäksi ja vähentää mahdollisuutta osallistua normaalisti jokapäiväiseen elämään.

Migreeni ja päänsärky

Migreeni on neurologinen sairaus, joka tulee arvioida ja hoitaa kunkin henkilön diagnoosin, esiintymistiheyden, oireiden ja tarpeiden mukaan. Oirepäiväkirja, laukaisimien tunnistaminen ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sovittu suunnitelma voivat olla hyödyllisiä.

Manuaalisen hoidon ei ole osoitettu normalisoivan kehon järjestelmiä, vapauttavan kallon jännitteitä tai ehkäisevän migreenikohtauksia. Sitä voidaan harkita erikseen samanaikaisen tuki- ja liikuntaelinongelman yhteydessä, ilman että se korvaa erityishoitoa. Äkillinen, vakava päänsärky, johon liittyy heikkoutta, puhehäiriötä, kuumetta, niskan jäykkyyttä, tajunnan menetystä tai uusia näkömuutoksia, vaatii kiireellistä huomiota.