Me hoidamme
Kylkipistos
Lue lisää kylkipistoksesta ja sen hoidosta
Mikä on kylkipistos?
Kylkipistos on liikunnan aikana ilmenevä ohimenevä kipu, joka tuntuu yleensä kylkikaaren alapuolella tai vatsan sivulla. Kipu voi esiintyä kummalla tahansa puolella, mutta useammin oikealla. Se voi tuntua lievänä epämukavuutena tai terävänä, pistävänä kipuna.
Kylkipistos ilmenee erityisesti juoksun ja uinnin kaltaisissa liikuntalajeissa, ja se yleensä helpottuu vauhtia hidastamalla tai pysähtymällä. Kaikki liikunnan aikana esiintyvä vatsakipu ei kuitenkaan ole kylkipistosta. Jos kipu on voimakasta, poikkeaa tavanomaisesta tai ei helpota levossa, on tärkeää hakeutua lääkärin arvioon.
Siirry osioon [Näytä]
Kylkipistoksen mahdolliset syyt
Kylkipistoksen tarkkaa aiheuttajaa ei ole vielä täysin selvitetty.
Yhden teorian mukaan kylkipistos johtuu sisäelimiä palleaan kiinnittävästä sidekudoksesta. Mahalaukku, perna ja maksa ovat kiinnittyneet tällaisilla sidekudosrakenteilla ympäröiviin kudoksiin. Tämä voisi selittää, miksi kipua esiintyy sekä oikealla puolella (maksan kohdalla) että vasemmalla puolella (mahalaukun ja pernan kohdalla). Teoria voisi myös selittää, miksi täysi mahalaukku voi pahentaa oireita.
Maksa on yleensä mahalaukkua painavampi, ja aikuisen maksa voi painaa jopa 1,5 kilogrammaa. Toisaalta täyteen mahalaukkuun voi mahtua 1–1,5 litraa ruokaa ja nestettä, joiden yhteispaino voi olla noin 1–1,5 kilogrammaa riippuen nautitusta ruoasta ja juomasta. Ruoan siirtyminen mahalaukusta eteenpäin kestää aterian jälkeen tyypillisesti 3–4 tuntia. Normaaliolosuhteissa perna on huomattavasti kevyempi ja painaa aikuisella keskimäärin vain 100–200 grammaa.
Juostessa tapahtuvien alastulojen aikana näiden elinten kiinnityssidokset voivat vetää palleaa, mikä voi aiheuttaa kipua joko itse sidekudoksessa tai palleassa.
Koska sidekudos on joustavaa, tämä voisi selittää, miksi kokeneet tai iäkkäämmät urheilijat kokevat kylkipistosta harvemmin: harjoittelun myötä heidän sidekudoksensa on voinut venyä ja mukautua toistuvaan rasitukseen.
Tutkimuksessa nykyisin laajimmin hyväksytty selitys kylkipistokselle on kuitenkin se, että kipu johtuu vatsakalvon ärsytyksestä. Vatsakalvo (parietaalinen peritoneum) on vatsaontelon seinämää verhoava kalvo. Juoksun ja uinnin kaltaisissa urheilulajeissa vatsakalvo liikkuu, ja joko sen sekä ympäröivien rakenteiden, kuten sisäelinten, välinen kitka tai sidekudoksen venyminen voi ärsyttää vatsakalvoa. Tämä voi aiheuttaa terävää, pistävää kipua.
Täysi mahalaukku voi lisätä vatsakalvon ja mahalaukun välistä kitkaa. Tämä voi osaltaan selittää, miksi runsas ruoan tai nesteen nauttiminen juuri ennen harjoittelua usein pahentaa kylkipistosta.
Näin voit ehkäistä kylkipistosta
Kylkipistoksen riski voi kasvaa, jos syöt tai juot juuri ennen treeniä, sillä täysi mahalaukku voi lisätä oireiden todennäköisyyttä. Hiilihapolliset juomat viipyvät mahalaukussa pidempään, joten esimerkiksi virvoitusjuomien välttäminen juuri ennen treeniä voi olla hyvä ajatus. Myös hypertoniset juomat eli juomat, joiden liuenneiden aineiden pitoisuus on veren pitoisuutta suurempi, voivat lisätä kylkipistoksen riskiä.
Toisaalta riittävästä nesteytyksestä huolehtiminen treenin aikana voi vähentää kylkipistoksen riskiä. Tämä saattaa liittyä siihen, että sidekudosten normaali toiminta edellyttää riittävää nesteytystä. On kuitenkin tärkeää, ettei mahalaukku ole treenin aikana liian täynnä ruokaa tai nestettä. Siksi nesteytyksestä kannattaa huolehtia jo treeniä edeltävinä päivinä ja juoda riittävästi myös treenin jälkeen.
Treenin aikana menetettyä nestettä suositellaan korvaamaan juomalla noin 1,2–1,5 litraa nestettä jokaista menetettyä painokiloa kohden. Tämä auttaa myös palautumaan treenistä.
Runsaasti rasvaa ja kuitua sisältävien ruokien syömistä kannattaa vähentää juuri ennen treeniä, sillä ne viipyvät mahalaukussa pidempään ennen siirtymistään pohjukaissuoleen.
Myös treenin kuormitusta kannattaa lisätä asteittain. Jos treenin tehoa kasvatetaan liian nopeasti esimerkiksi juoksussa, kylkipistoksen lisäksi myös rasitusvammojen riski voi kasvaa.
Kylkipistoksen helpottaminen treenin aikana
Jos kylkipistos ilmaantuu treenin aikana, voi oireita helpottaa pitämällä tauon tai hidastamalla vauhtia ja keventämällä rasitusta.
Kipua voi lievittää myös painamalla kädellä kipeää kohtaa. Tämä voi vaimentaa kiputuntemusta. Samalla voi kokeilla kumartua hieman eteenpäin, mikä saattaa helpottaa oireita.
Myös vartalon sivun venyttäminen voi auttaa. Nosta kädet pään yläpuolelle ja venytä vartaloa kevyesti sivulle.
Lisäksi kylkipistosta voi helpottaa pysähtymällä hetkeksi ja hengittämällä rauhallisesti syvään.
Onko kylkipistos vaarallinen?
Kylkipistos on yleensä vaaraton ja häviää pian liikunnan lopettamisen jälkeen. Se ilmenee tyypillisesti fyysisen rasituksen aikana, ja kipu helpottaa usein levossa. Kaikkea liikunnan aikana esiintyvää vatsakipua ei kuitenkaan pidä automaattisesti tulkita kylkipistokseksi.
Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?
Hakeudu lääkärin arvioon, jos kipua esiintyy myös levossa, se jatkuu liikunnan päätyttyä, toistuu usein tai alkaa vähitellen rajoittaa liikkumista. Jos kipuun liittyy kuumetta, toistuvaa oksentelua tai muita uusia oireita, hakeudu viipymättä lääkärin arvioon.
Soita hätänumeroon 112, jos kipu on äkillistä ja voimakasta tai siihen liittyy pyörtymistä, hengitysvaikeuksia, rintakipua tai merkkejä verenvuodosta, kuten verioksennusta tai mustia ulosteita.
Mononukleoosi ja suurentunut perna
Mononukleoosi voi aiheuttaa pernan suurenemista. Tällöin kontaktiurheilua ja voimakasta fyysistä rasitusta tulee välttää, kunnes lääkäri antaa luvan niiden jatkamiseen. Suurentunut perna on tavallista alttiimpi repeämälle, joten rasitukseen palaamisessa on tärkeää noudattaa lääkärin ohjeita.
Kylkipistos eri urheilulajeissa
Kylkipistosta esiintyy monissa urheilulajeissa, kuten juoksussa, uinnissa, ratsastuksessa ja erilaisissa joukkuelajeissa. Se voi ilmetä myös silloin, kun hengitys ei ole erityisen voimakasta. Vartalon toistuvat liikkeet saattavat vaikuttaa kylkipistoksen syntyyn, mutta ne eivät yksin selitä kaikkia tapauksia.
Kylkipistoksen yleisyydestä esitetyt arviot vaihtelevat urheilulajin ja tiedonkeruumenetelmien mukaan. Kilpailuissa tai urheilijaryhmissä tehdyt havainnot eivät välttämättä kuvaa yksittäisen liikkujan riskiä.
Osteopatia ja kylkipistos
Manuaalisella käsittelyllä voidaan pyrkiä rentouttamaan pallean ympärillä olevia rakenteita, mukaan lukien itse pallealihasta. Esimerkiksi lonkankoukistajien ja kyljen alueella sijaitsevan nelikulmaisen lannelihaksen (quadratus lumborum) käsittely voi auttaa lievittämään alueen jännitystä.
Myös viskeraalisessa osteopatiassa voidaan käsitellä sidekudoksia, kuten vatsakalvoa ja pallean sekä mahalaukun, maksan ja pernan välisiä sidekudosrakenteita.
Lisäksi rintarangan liikkuvuuden tutkiminen ja sen parantamiseen tähtäävä käsittely voi olla perusteltua. Pallea-, vatsa- ja kylkivälilihakset kiinnittyvät kylkiluihin, jotka ovat yhteydessä rintarankaan. Näitä lihaksia on myös yhdistetty kylkipistoksen mahdollisiin syntymekanismeihin. Erityisesti kuuden alimman kylkiluun liikkuvuudella saattaa olla merkitystä kylkipistoksen kannalta.
Pallea, vatsakalvo ja maksan kapseli saavat tuntohermotusta palleahermon (nervus phrenicus) kautta. Palleahermo saa alkunsa kolmannen, neljännen ja viidennen kaulahermon juurista (C3–C5). Tämän vuoksi myös kaularangan liikkuvuus voidaan ottaa huomioon kliinisessä tutkimuksessa.
Kylkipistoksen manuaalisesta hoidosta ei kuitenkaan ole vielä riittävästi laadukkaita tutkimuksia, jotka osoittaisivat sen tehon. Kylkipistoksen syiden ja syntymekanismien selvittämiseksi tarvitaan edelleen lisätutkimusta.
Myyttejä kylkipistoksesta
Moni on varmasti kuullut, että kylkipistos johtuu pernasta. Tämä on kuitenkin myytti, sillä myös ihmiset, joilta perna on poistettu, voivat kokea kylkipistosta. Lisäksi kylkipistos esiintyy useimmiten oikealla puolella, kun taas perna sijaitsee vatsaontelon vasemmalla puolella. Kuten aiemmin mainittiin, perna on yhteydessä pallean ympärillä oleviin sidekudosrakenteisiin, mutta normaalisti se on huomattavasti mahalaukkua ja maksaa pienempi ja kevyempi.
Kylkipistos ei myöskään johdu lihaskrampista. Vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa EMG-mittausten (lihasten sähköisen aktiivisuuden mittausten) perusteella todettiin, ettei kylkipistokseen liittynyt lihasten sähköisen aktiivisuuden lisääntymistä. Tämä puhuu sitä vastaan, että lihaskramppi olisi kylkipistoksen syy.
Toinen myytti on, että kylkipistos johtuu pallean hapenpuutteesta liikunnan aikana, mikä aiheuttaisi iskemiasta eli kudoksen riittämättömästä verenkierrosta johtuvaa kipua. Tämä teoria ei kuitenkaan selitä sitä, miksi kylkipistosta esiintyy myös urheilulajeissa, joissa hengityselimistön kuormitus on vähäisempää, kuten ratsastuksessa ja moottoripyöräilyssä. Näissä lajeissa on epätodennäköistä, että pallean verenkierto heikkenisi nopeutuneen hengityksen vuoksi. Tutkimuksissa on lisäksi havaittu, ettei pallean toiminta heikkene merkittävästi kylkipistoksen aikana.
Näin voit ehkäistä kylkipistosta treenaamalla
Venyttely voi auttaa ehkäisemään kylkipistosta ja lievittämään sitä, jos sitä ilmenee treenin aikana. Voit kokeilla aiemmin mainittua kylkien venyttämistä nostamalla kädet pään yläpuolelle. Yleisesti myös selkärangan hyvä liikkuvuus sekä selkälihasten ja sidekudosten liikkuvuudesta huolehtiminen voivat olla hyödyksi kylkipistoksen ehkäisyssä.
Erityisesti selkä- ja vatsalihasten voiman ja hallinnan kehittäminen voi auttaa kylkipistoksen ehkäisyssä, vaikka niiden tehosta ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä. Lajista riippuen kannattaa harjoittaa monipuolisesti myös esimerkiksi sääri- ja reisilihaksia, lonkan alueen lihaksia sekä ylävartaloa.
Myös hyvään ryhtiin ja oikeaan suoritustekniikkaan keskittymisellä voi olla myönteisiä vaikutuksia. Tekniikkaa voi olla hyödyllistä pyytää toista henkilöä tarkkailemaan tai kuvata omaa suoritusta videolle.
Kylkipistosta esiintyy harvemmin säännöllisesti liikkuvilla ihmisillä. Siksi hyvän peruskunnon ja säännöllisen harjoittelurutiinin kehittäminen voi auttaa ehkäisemään kylkipistosta.
