Me hoidamme
Keliakia
Lue lisää keliakiasta ja sen hoidosta
Mikä keliakia on?
Keliakia on pitkäaikainen autoimmuunisairaus, jossa gluteeni aiheuttaa geneettisesti alttiilla ihmisillä immuunireaktion. Gluteeni on proteiini, jota esiintyy vehnässä, ohrassa ja rukiissa.
Keliakiaa kutsutaan joskus virheellisesti gluteeni-intoleranssiksi, mutta kyse ei ole tavallisesta ruoansulatushäiriöstä. Immuunireaktio vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa ja voi heikentää ravintoaineiden imeytymistä. Keliakia voi aiheuttaa oireita myös suoliston ulkopuolella.
Siirry osioon [Näytä]
Merkit, oireet ja diagnoosi
Keliakia voi aiheuttaa ripulia, vatsan turvotusta, vatsakipua, painon laskua, väsymystä ja raudanpuuteanemiaa. Lapsilla keliakia voi ilmetä kasvun ja kehityksen hidastumisena. Osalla sairastavista oireet voivat olla suoliston ulkopuolisia, lieviä tai niitä ei ole lainkaan.
Jatka gluteenin syömistä keliakiatutkimusten ajan, ellei lääkäri toisin ohjeista. Gluteenittoman ruokavalion aloittaminen ennen tutkimuksia voi johtaa virheellisesti negatiivisiin testituloksiin ja vaikeuttaa diagnoosin tekemistä.
Hoitamaton keliakia lisää ravintoaineiden puutosten, luuston haurastumisen ja muiden komplikaatioiden riskiä. Nämä seuraukset eivät kuitenkaan ole väistämättömiä. Oikea diagnoosi, gluteeniton ruokavalio ja säännöllinen seuranta auttavat ehkäisemään niitä.
Keliakia ja vehnäallergia
Keliakia on elimistön puolustusjärjestelmän välittämä autoimmuunisairaus, ei välitön IgE-välitteinen allerginen reaktio. Sairaus voi olla vakava, vaikka oireet olisivat lieviä tai pitkäaikaisia.
Vehnäallergia on eri sairaus, jossa immuunijärjestelmä reagoi vehnän proteiineihin, joihin voi kuulua myös gluteeniproteiineja. Allerginen reaktio voi olla IgE-välitteinen tai johtua muista immuunimekanismeista. Oireet vaihtelevat iho- ja ruoansulatuskanavan oireista vakavaan anafylaksiaan.
Vehnäallergia ei automaattisesti tarkoita, että myös ruis ja ohra olisivat turvallisia. Mahdolliset ristireaktiot ja sopivat ruoka-aineet tulee arvioida allergologin kanssa.
Ei-keliaakinen gluteeniherkkyys on keliakiasta ja vehnäallergiasta erillinen tila. Sitä voidaan epäillä vasta, kun keliakia ja vehnäallergia on suljettu pois.
Gluteeniton ruokavalio
Keliakian ainoa hoito on elinikäinen ja tarkka gluteeniton ruokavalio. Se tarkoittaa vehnän, ohran ja rukiin välttämistä sekä huolehtimista siitä, ettei ruoka pääse kosketuksiin gluteenia sisältävien tuotteiden kanssa. Gluteenittomiksi merkityt tuotteet sisältävät gluteenia enintään 20 mg/kg.
Monet keliakiaa sairastavat voivat käyttää kauraa, kunhan se on merkitty gluteenittomaksi. Kauran sopivuus ja käytön aloittaminen on hyvä käydä läpi lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa. Myös oireiden ja hoidon seurannasta sovitaan yksilöllisesti. Gluteenittoman ruokavalion keskeyttäminen ja uudelleen aloittaminen omin päin esimerkiksi kolmen kuukauden kuluttua ei ole suositeltavaa.
Ohutsuolen limakalvon vaurio voi aiheuttaa tilapäisen laktaasinpuutoksen, jolloin laktoosin pilkkoutuminen heikentyy. Tilanne voi korjaantua limakalvon parantuessa, mutta laktaasinpuutosta ei esiinny kaikilla. Mahdollinen laktoosi-intoleranssi tulee huomioida yksilöllisesti.
Oireiden puuttuminen gluteenin nauttimisen jälkeen ei tarkoita, että gluteeni olisi turvallista. Pienetkin gluteenimäärät voivat ylläpitää ohutsuolen limakalvovauriota ilman selviä oireita.
Limakalvon paraneminen ja oireiden helpottuminen ovat yksilöllisiä ja voivat viedä aikaa. Jos oireet jatkuvat gluteenittomasta ruokavaliosta huolimatta, tilanne kannattaa arvioida lääkärin ja ravitsemusterapeutin kanssa. Arviossa selvitetään mahdolliset tahattomat gluteenialtistukset, ravintoainepuutokset, muut oireiden syyt ja mahdolliset komplikaatiot. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua odottamatta vuosia.
Lapset ja seuranta
Vatsakipu, vatsan turvotus, ripuli, oksentelu, väsymys, anemia tai kasvun hidastuminen voivat olla lapsen keliakian oireita. Näiden oireiden perusteella lääkäri voi suositella keliakiatutkimuksia. Jos lapsen vanhemmalla tai sisaruksella on keliakia, lapsen riski sairastua siihen on tavallista suurempi.
Lapsen tulee jatkaa gluteenin syömistä tutkimusten ajan, ellei lääkäri toisin ohjeista. Diagnoosin jälkeen perheen, koulun ja muiden lapsen arkeen osallistuvien aikuisten on tärkeää tehdä yhteistyötä, jotta gluteeniton ruokavalio toteutuu turvallisesti. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, ettei ruokavalio rajoita lapsen osallistumista yhteiseen tekemiseen tai aiheuta sosiaalista eristäytymistä.
Keliakia ja ravitsemus
Keliakiadiagnoosin yhteydessä lääkäri arvioi, onko elimistössä ravintoaineiden puutoksia. Arvio perustuu oireisiin, ruokavalioon ja tarvittaviin laboratoriotutkimuksiin. Esimerkiksi raudan, folaatin, B12-vitamiinin, D-vitamiinin tai kalsiumin puutosta voi esiintyä, mutta kaikilla keliakiaa sairastavilla niitä ei ole. Ravintolisien tarve arvioidaan yksilöllisesti.
Luonnostaan gluteenittomia ruoka-aineita ovat esimerkiksi riisi, maissi, tattari, kvinoa, palkokasvit, peruna, hedelmät, vihannekset, kananmunat, liha ja kala. Ravitsemusterapeutti voi auttaa koostamaan näistä monipuolisen ruokavalion ja valitsemaan sopivia gluteenittomia tuotteita. Näin voidaan varmistaa riittävä kuidun ja muiden ravintoaineiden saanti.
Keliakia ja raskaus
Raskauden aikana on tärkeää noudattaa tarkasti gluteenitonta ruokavaliota ja huolehtia keliakian asianmukaisesta seurannasta osana äitiysneuvolan seurantaa. Foolihapon käyttö aloitetaan jo raskautta suunniteltaessa ja sitä jatketaan suositusten mukaisesti. Muiden ravintolisien tarve arvioidaan ruokavalion ja laboratoriotutkimusten perusteella.
Raskaus ei itsessään edellytä gluteenittomaksi merkityn kauran jättämistä pois ruokavaliosta, jos kaura muuten sopii henkilölle.
